Ilmanvaihtokoneen rungon ominaisuuksista
Joskus on hauska istua alas ja miettiä miten ilmanvaihtokoneet ja ala sen ympärillä ovat muuttuneet. Olemme Suomessa menneet koko ajan entistä energiatehokkaampiin ratkaisuihin, niin sähkönkulutuksen kuin LTO:n hyötysuhteen osalta. Tänä päivänä asennettavissa koneissa on suuremmat lämmönsiirtopinta-alat sekä vähemmän energiaa kuluttavat puhaltimet, pumput jne.
Mutta muutosta on myös tarjonnassa. Siinä missä ennen perinteiset ja tutut ”kotimaiset” toimijat näyttivät markkinoiden suunnan, on Euroopan alueen vapaan tavaran liikkuvuuden ansiosta vaihtoehtojen määrä kasvanut moninkertaiseksi. Tämä on lähtökohtaisesti ainoastaan hyvä asia, mutta samalla monelta on jäänyt huomaamatta, että laatukirjokin on kasvanut. Tämäkin on pelkästään hyvä asia, kunhan muistetaan vaatia enemmän laatua. Aikaisemmin riitti, että ilmanvaihtokoneen runko speksataan esim. seuraavasti. ”Koneosat ovat tehdasvalmisteisia 50mm paksuja pelti-villa-pelti -rakenneosia”. Tänä päivänä se ei vain enää riitä! Käyn seuraavaksi hieman läpi ilmanvaihtokoneen runkojen teknisiä ominaisuuksia standardin EN1886 pohjalta.
Lämpöeristysluokka
Sen sijaan että määritellään osien ”mm -paksuuksia”, on olennaisempaa vaatia suoraan tiettyä lämmöneristävyyttä. Tämä sen takia, että eristemateriaaleja on useita ja niiden lämmöneristävyys eroaa siten myös toisistaan. Ei rakennuksen ulko-oviakaan määrätä tietyn paksuisiksi, vaan oleellista on, että lämpöhukka rungon läpi olisi tuotteen käyttötarkoitus huomioon ottaen sopiva.
Mitä parempi lämmöneristävyys, sitä vähemmän koneen vaipan yli tapahtuu energiavuotoja.
Kylmäsiltaluokka
Kondensaatiota tapahtuu, kun pintalämpötila laskee alle kastepisteen. Kylmäsiltaluokitusta voidaan käyttää esimerkiksi arvioitaessa koneen sijoituspaikan olosuhteiden soveltuvuutta. Tyypillinen konehuone olkoon +20°C. Olkoon koneen sisällä -29°C. Käytettäessä TB4 luokan runkoa, on rungon kylmimmän pisteen lämpötila jopa -14°C. Näin ollen konehuoneessa saisi olla ainoastaan 9% suhteellinen kosteus, jotta kosteus ei tiivistyisi koneen runkoon. Sen sijaan, jos käytettäisiin esim. TB2 luokan runkoa, pintalämpötila nousee +0,4°C, jolloin kosteuskin saa olla jo +28%, mikä vastannee tyypillistä konehuoneen kosteutta talviaikaan.
Mitä parempi kylmäsiltakatko, sitä vähemmän koneen runkoon kondensoi nestettä/huurretta.
Tiiveysluokka
Tyypillisesti ilmanvaihtokoneessa on sekä yli- että alipaineisia kammioita ja siten on tarkoituksenmukaista tarkastella tiiveyttä molemmissa tapauksissa erikseen, sillä rakenteellinen vuoto voi tapahtua erisuuruisena yli- ja alipainetilanteissa. Vanha A-luokan tiiveys vastaa L3 luokan konetta nykyään ja L1 on vastaavasti kaikkein tiivein luokka.
Mitä tiiviimpi kone, sitä alhaisemmat käyttökustannukset, sillä käsitelty ilma ei pääse vuotamaan koneen ulkopuolelle. Vastaavasti alipaineisissa osissa käyttökustannuksia madaltaa se, että epäpuhtaudet eivät pääse koneen sisään.
Suodattimen ohivirtausluokka
Paraskaan suodatin ei takaa laadukasta sisäilman laatua, mikäli suodattimen kiinnitysmekanismi on suunniteltu huonoksi ja suuri määrä puhdistamatonta vuotoilmaa pääsee ohittamaan suodattimen. 400Pa paine-erolla mitattujen ilmavirtojen avulla määritellään suodattimen vuotoilman virta.
Etenkin korkeaa hygieniaa vaativissa kohteissa on tärkeää vaatia laadukasta suodattimen kiinnitysmekanismia.
Lujuusluokka
Kun koneen lujuusluokkaa testataan, asetetaan kammio suuren yli- ja alipaineen (eriaikaan) alaiseksi. Mittaamalla selvitetään, kuinka paljon kammion seinämä taipuu paineen vaikutuksesta. Lisäksi suuremmalla paineella selvitetään, ettei kammioon jää pysyvää muodonmuutosta.
Lujatekoinen kone kestää varmemmin jatkuvaa tärinää koko elinkaaren ajan.
Muita ominaisuuksia
Edellisten lisäksi standardi EN1886 ottaa kantaa koneen rungon äänenvaimennukseen, eli siihen kuinka paljon puhaltimien ääni tulee konehuoneen puolelle. Myös turvallisuuteen liittyviä suunnitteluvaatimuksia löytyy standardista, mutta varsinaisia toimintaosiin liittyvien teknisten arvojen luokittelu löytyy standardista EN13053. Saatat myös törmätä edellä mainittuihin luokittelutuloksiin, joiden perässä on lyhenteitä ”(M)” tai ”(R)”. ”(M)” viittaa tuloksiin, jotka on saatu tyhjällä, tietynkokoisella laatikolla, kun puolestaan ”(R)” viittaa todelliseen ilmanvaihtokoneen osaan.
Eurovent -sertifiointiohjelman kotisivuilta voit verrata eri valmistajien mittaustuloksia edellä esitetyistä luokitteluominaisuuksista.
Tutustu edustamiemme koneiden ominaisuuksiin
Mikäli haluat tarkemmin tietää, miten ilmanvaihtokoneen runko kannattaa suunnitelmiin speksata, ota yhteyttä, autan mielelläni.
Lauri Laakso
Myyntipäällikkö – IV-tuotteet+358 10 820 1147
lauri.laakso(a)teknocalor.fi